Ensimmäinen tunti tekoälyn kanssa
Moni aloittaa tekoälyn käytön samalla tavalla. Avataan palvelu, kirjoitetaan kysymys, luetaan vastaus. Joskus tulos on yllättävän hyvä, joskus kömpelö, eikä oikein tiedä, kumpi oli sattumaa.
Sen jälkeen käyttö jää usein irralliseksi. Välillä yksi sähköposti, välillä yksi somepäivitys. Työkalu on käytössä, mutta tapa puuttuu. Ensimmäisen tunnin voi käyttää toisin. Ei kikkojen opetteluun, vaan kolmeen asiaan, jotka kantavat pitkään. Ensimmäinen on asetukset. Yleisissä tekoälypalveluissa on kohta, jossa päätetään, tallentuuko keskusteluhistoria ja saako palvelu käyttää keskusteluja kehittämiseen. Se on muutaman minuutin asia. Kun sen tekee heti, ei tarvitse myöhemmin miettiä, mitä tuli kirjoitettua ja minne. Toinen on raja.
Kirjoita itsellesi lyhyt lista siitä, mitä työkaluun ei laiteta: asiakkaiden henkilötiedot, salasanat, tilinumerot, keskeneräiset sopimukset. Lista ei ole epäluottamusta. Se on sama asia kuin tietää, mitkä paperit jätetään pöydälle ja mitkä laitetaan laatikkoon. Kolmas on yksi toistuva tehtävä. Valitse viikostasi yksi työ, jonka teet usein lähes samalla tavalla. Tarjouksen saateviesti, viikkoraportin runko, vastaus kysymykseen, joka tulee joka viikko. Kokeile sitä tekoälyn kanssa kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla tulos on luultavasti keskinkertainen. Toisella kerralla huomaat, mitä jäi kertomatta. Kolmannella kerralla sinulla on ohje, jonka voit tallentaa ja käyttää uudelleen. Tässä kohdassa tapahtuu jotain, mitä on vaikea huomata etukäteen.
Et enää kysy tekoälyltä. Annat sille tehtävän. Ero kuulostaa pieneltä, mutta se muuttaa sen, kuka ohjaa. Mitä se sitten vapauttaa? Ei välttämättä tunteja heti ensimmäisellä viikolla. Aluksi se vapauttaa lähinnä ajatuksen siitä, että kaikki pitää muistaa ja muotoilla itse joka kerta. Kun sama saateviesti ei enää synny tyhjästä, jää vähän enemmän tilaa sille osalle työtä, jota kukaan muu ei voi tehdä puolestasi: asiakkaan kuuntelemiselle, päätöksille ja sille, mitä yrityksessä halutaan seuraavaksi rakentaa. Tekoäly ei tiedä yrityksestäsi mitään, ellet kerro.
Se ei tiedä, millä sävyllä puhut asiakkaillesi, mitä hintaan kuuluu tai mitä viime viikolla sovittiin. Kun alat kertoa, huomaat samalla, kuinka paljon omasta työstä on ollut vain omassa päässä. Se voi olla ensimmäisten viikkojen yllättävin hyöty: oma työ tulee näkyväksi. Ensimmäinen tunti opettaa myös tarkistamaan. Tekoäly kirjoittaa sujuvasti silloinkin, kun se on väärässä. Siksi luku, nimi, päivämäärä ja lupaus tarkistetaan aina ennen kuin teksti lähtee eteenpäin. Se ei ole heikkous, jota pitäisi pelätä. Se on työnjako.
Kone tekee luonnoksen, ihminen päättää. Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa, kaikki muu rakentuu niiden päälle: somepäivitykset, sähköpostit, tarjoukset, raportit ja myöhemmin automaatiot. Järjestys kannattaa silti pitää. Ensin asetukset, sitten rajat, sitten yksi tehtävä. Jos yksi tehtävä tuntuu liian pieneltä aloitukselta, se on hyvä merkki. Pieni tehtävä on helppo arvioida. Näet heti, säästikö se aikaa, oliko teksti omaa sävyäsi ja mitä piti korjata.
Isompiin kokonaisuuksiin on helpompi siirtyä, kun tietää jo, miltä hyvä lopputulos näyttää. Tästä voi viedä mukaan yhden kysymyksen. Mikä on se työ, jonka teit viime viikolla useammin kuin kerran?
Sen jälkeen käyttö jää usein irralliseksi. Välillä yksi sähköposti, välillä yksi somepäivitys. Työkalu on käytössä, mutta tapa puuttuu. Ensimmäisen tunnin voi käyttää toisin. Ei kikkojen opetteluun, vaan kolmeen asiaan, jotka kantavat pitkään. Ensimmäinen on asetukset. Yleisissä tekoälypalveluissa on kohta, jossa päätetään, tallentuuko keskusteluhistoria ja saako palvelu käyttää keskusteluja kehittämiseen. Se on muutaman minuutin asia. Kun sen tekee heti, ei tarvitse myöhemmin miettiä, mitä tuli kirjoitettua ja minne. Toinen on raja.
Kirjoita itsellesi lyhyt lista siitä, mitä työkaluun ei laiteta: asiakkaiden henkilötiedot, salasanat, tilinumerot, keskeneräiset sopimukset. Lista ei ole epäluottamusta. Se on sama asia kuin tietää, mitkä paperit jätetään pöydälle ja mitkä laitetaan laatikkoon. Kolmas on yksi toistuva tehtävä. Valitse viikostasi yksi työ, jonka teet usein lähes samalla tavalla. Tarjouksen saateviesti, viikkoraportin runko, vastaus kysymykseen, joka tulee joka viikko. Kokeile sitä tekoälyn kanssa kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla tulos on luultavasti keskinkertainen. Toisella kerralla huomaat, mitä jäi kertomatta. Kolmannella kerralla sinulla on ohje, jonka voit tallentaa ja käyttää uudelleen. Tässä kohdassa tapahtuu jotain, mitä on vaikea huomata etukäteen.
Et enää kysy tekoälyltä. Annat sille tehtävän. Ero kuulostaa pieneltä, mutta se muuttaa sen, kuka ohjaa. Mitä se sitten vapauttaa? Ei välttämättä tunteja heti ensimmäisellä viikolla. Aluksi se vapauttaa lähinnä ajatuksen siitä, että kaikki pitää muistaa ja muotoilla itse joka kerta. Kun sama saateviesti ei enää synny tyhjästä, jää vähän enemmän tilaa sille osalle työtä, jota kukaan muu ei voi tehdä puolestasi: asiakkaan kuuntelemiselle, päätöksille ja sille, mitä yrityksessä halutaan seuraavaksi rakentaa. Tekoäly ei tiedä yrityksestäsi mitään, ellet kerro.
Se ei tiedä, millä sävyllä puhut asiakkaillesi, mitä hintaan kuuluu tai mitä viime viikolla sovittiin. Kun alat kertoa, huomaat samalla, kuinka paljon omasta työstä on ollut vain omassa päässä. Se voi olla ensimmäisten viikkojen yllättävin hyöty: oma työ tulee näkyväksi. Ensimmäinen tunti opettaa myös tarkistamaan. Tekoäly kirjoittaa sujuvasti silloinkin, kun se on väärässä. Siksi luku, nimi, päivämäärä ja lupaus tarkistetaan aina ennen kuin teksti lähtee eteenpäin. Se ei ole heikkous, jota pitäisi pelätä. Se on työnjako.
Kone tekee luonnoksen, ihminen päättää. Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa, kaikki muu rakentuu niiden päälle: somepäivitykset, sähköpostit, tarjoukset, raportit ja myöhemmin automaatiot. Järjestys kannattaa silti pitää. Ensin asetukset, sitten rajat, sitten yksi tehtävä. Jos yksi tehtävä tuntuu liian pieneltä aloitukselta, se on hyvä merkki. Pieni tehtävä on helppo arvioida. Näet heti, säästikö se aikaa, oliko teksti omaa sävyäsi ja mitä piti korjata.
Isompiin kokonaisuuksiin on helpompi siirtyä, kun tietää jo, miltä hyvä lopputulos näyttää. Tästä voi viedä mukaan yhden kysymyksen. Mikä on se työ, jonka teit viime viikolla useammin kuin kerran?
Kommentit
Lähetä kommentti