Tunnit, joita kukaan ei laskuta

Kun yrittäjältä kysyy, mihin viikko meni, vastaus on yleensä lista asiakkaista ja projekteista. Harvoin siinä mainitaan sitä, mikä vei eniten aikaa.

Ne ovat tunteja, joita ei laskuteta. Tarjous, joka kootaan samoista kappaleista kuin edellinen. Raportti, jonka rakenne ei ole muuttunut vuoteen. Sähköposti, jossa vaihtuu vain vastaanottajan nimi. Kukaan ei pyytänyt niitä erikseen, eikä kukaan maksa niistä. Silti ne tehdään joka viikko, koska ilman niitä muu työ ei liiku.

Miksi niitä on niin vaikea huomata? Koska ne eivät tunnu työltä. Ne tuntuvat välivaiheilta. Ne tehdään ennen kuin varsinainen työ alkaa tai sen jälkeen, kun se on jo tehty. Kalenterissa niille ei ole omaa riviä. Ne sulautuvat päivään niin, että illalla on vaikea sanoa, mihin aika katosi.

Sanotaan esimerkiksi, että kuuden hengen yrityksessä jokainen käyttää päivässä puoli tuntia tällaiseen toistuvaan työhön. Se ei kuulosta paljolta. Viikossa siitä kertyy kuitenkin viisitoista tuntia. Vuodessa, noin 46 työviikolla, se on lähes seitsemänsataa tuntia — suunnilleen neljän kuukauden työaika yhdeltä ihmiseltä. Kukaan ei päättänyt käyttää sitä näin. Se vain kertyi.

Luku ei ole tärkeä sinänsä. Oman yrityksesi luku voi olla pienempi tai suurempi, eikä sitä tiedä ennen kuin sen laskee. Tärkeää on se, että tällainen aika on näkymätöntä juuri siksi, että se on jaettu niin pieniin paloihin. Kukaan ei huomaa viittä minuuttia. Kaikki huomaisivat, jos samat tunnit olisivat yhtenä merkintänä kalenterissa maanantaiaamuna.

Nämä tunnit eivät ole pois vain yritykseltä. Ne ovat pois myös siitä, mihin sinulla itselläsi ei ole koskaan aikaa: iltapäivästä, joka ei veny iltaan, tai viikonlopusta, jolloin sähköpostia ei tarvitse avata.

Houkutus on ajatella, että ratkaisu on tehdä nämä asiat nopeammin. Mutta nopeampi toistaminen on edelleen toistamista.

Kiinnostavampi kysymys on, mikä osa näistä tehtävistä vaatii oikeasti sinua. Usein vastaus on: pieni osa. Tarjouksessa sinua tarvitaan hinnoittelun harkintaan ja siihen yhteen kappaleeseen, joka puhuu juuri tälle asiakkaalle. Loppu on kokoamista. Raportissa sinua tarvitaan siihen, että huomaat, mikä luvuissa on muuttunut ja miksi. Loppu on siirtämistä paikasta toiseen.

Kun nämä kaksi erottaa toisistaan, näkee, mikä osa työstä on osaamista ja mikä pelkkää kuljettamista. Se on myös se kohta, jossa tekoälystä on hyötyä — ei sinun korvaajanasi, vaan siinä osassa, joka ei koskaan vaatinut sinua.

Ja se osa, joka vaatii sinua, näkyy selvemmin, kun sen ympäriltä on siivottu kaikki muu.

Aloita pienesti. Pidä tämän viikon ajan yksinkertaista listaa. Aina kun huomaat tekeväsi jotain, minkä olet tehnyt jo monta kertaa lähes samalla tavalla, kirjoita se ylös yhdellä rivillä ja lisää perään karkea arvio siitä, kauanko se vei. Minuutit riittävät. Älä arvioi äläkä ratkaise. Kirjaa vain. Perjantaina lista kertoo enemmän kuin mikään kartoitus.

Mikä tulisi listallesi ensimmäisenä?

—

AI Bro Labs · https://aimarketingmandate.com
Joint Venture Finland · https://jointventurefinland.fi

Seuraa meitä:
LinkedIn · https://www.linkedin.com/in/peter-jones-3728b5424/
Facebook · https://www.facebook.com/people/AI-Marketing-Mandatecom/61592003897204/
Instagram · https://www.instagram.com/aimarketingmandate
Threads · https://www.threads.com/@aimarketingmandate
Bluesky · https://bsky.app/profile/aimarketingmandate.bsky.social
X · https://x.com/JointVentureFI
Pinterest · https://www.pinterest.com/aimarketingmandateautomation
YouTube · https://www.youtube.com/channel/UCDZeMQdDh8JhoCDdPTQecMA

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kysy itseltäsi yksi kysymys. Kuinka monta tuntia viime viikolla meni siihen työhön, jota kukaan ei nähnyt?

Ei asiakastapaamisiin. Ei siihen työhön, josta laskutit. Vaan siihen, mikä tapahtui ennen ja jälkeen. Sähköpostien lajitteluun. Saman tiedon siirtämiseen paikasta toiseen. Sen etsimiseen, minne kirjoitit sen asian kolme viikkoa sitten. Tarjouksen muotoiluun, jonka rungon olet kirjoittanut jo neljäkymmentä kertaa. Useimmat yrittäjät eivät tiedä vastausta. Ei siksi, etteivät he osaisi laskea, vaan siksi, että tuo työ ei näy missään. Se ei ole kalenterissa. Se ei ole laskulla. Se valuu iltoihin ja viikonloppuihin, ja koska se on aina ollut siellä, se alkaa näyttää työn luonteelta eikä sen kustannukselta. Tämä on kohta, jossa keskustelu tekoälystä yleensä menee väärään suuntaan. Puhutaan siitä, mitä kone osaa. Parempi kysymys on, mitä sinä teet sillä ajalla, joka vapautuu. Otetaan yksi esimerkki. Sanotaan, että kirjoitat viikossa kymmenen samankaltaista sähköpostia. Ne eivät ole vaikeita. Ne vain vievät aikaa, ja jokainen niistä katkaisee jonkin toisen ajatuksen. Jos jokainen vie...
Lue lisää

Lista asioista, joita ei anneta koneelle

Kun yritys alkaa käyttää tekoälyä, ensimmäinen kysymys on yleensä: mitä kaikkea tällä voi tehdä? Se on hyvä kysymys. Sen rinnalle kannattaa heti kirjoittaa toinen: mitä tällä ei tehdä? Toiseen kysymykseen on lyhyempi vastaus, ja se on tärkeämpi. Miksi lista tarvitaan Tekoäly tekee työn nopeasti. Se ei väsy, ei epäröi eikä kysy, onko tämä nyt hyvä hetki. Juuri siksi se tarvitsee rajat. Rajat eivät ole sitä varten, että kone yrittäisi rikkoa niitä. Ne ovat sitä varten, että ihminen ei kiireessä anna koneelle jotain, minkä olisi pitänyt hoitaa itse. Tyypillinen tilanne: on myöhä ilta, sähköposteja on paljon ja yksi niistä on hankala. Kone kirjoittaisi vastauksen kymmenessä sekunnissa. Silloin lista seinällä sanoo: ei tätä. Tämä kirjoitetaan itse. Mitä listalla yleensä on Jokainen yritys tekee oman listansa. Näitä asioita niissä on usein: Mikään ei mene asiakkaalle niin, ettei kukaan ole lukenut sitä. Kone saa kirjoittaa luonnoksen. Ihminen lukee ja lähettää. Hinnat j...
Lue lisää

Ensimmäinen tunti tekoälyn kanssa

Moni aloittaa tekoälyn käytön samalla tavalla. Avataan palvelu, kirjoitetaan kysymys, luetaan vastaus. Joskus tulos on yllättävän hyvä, joskus kömpelö, eikä oikein tiedä, kumpi oli sattumaa. Sen jälkeen käyttö jää usein irralliseksi. Välillä yksi sähköposti, välillä yksi somepäivitys. Työkalu on käytössä, mutta tapa puuttuu. Ensimmäisen tunnin voi käyttää toisin. Ei kikkojen opetteluun, vaan kolmeen asiaan, jotka kantavat pitkään. Ensimmäinen on asetukset. Yleisissä tekoälypalveluissa on kohta, jossa päätetään, tallentuuko keskusteluhistoria ja saako palvelu käyttää keskusteluja kehittämiseen. Se on muutaman minuutin asia. Kun sen tekee heti, ei tarvitse myöhemmin miettiä, mitä tuli kirjoitettua ja minne. Toinen on raja. Kirjoita itsellesi lyhyt lista siitä, mitä työkaluun ei laiteta: asiakkaiden henkilötiedot, salasanat, tilinumerot, keskeneräiset sopimukset. Lista ei ole epäluottamusta. Se on sama asia kuin tietää, mitkä paperit jätetään pöydälle ja mitkä laitetaan laatikkoon....
Lue lisää