What people actually buy when they buy AI work

In early October, Morningside published a report on what AI services businesses bought in September. The data comes from more than 800 AI agencies reporting on their own work. It shows the agencies' point of view rather than a sample of the whole market. Even so, it shows something that often gets lost under the marketing.

Most of the work was ordinary: finding information in documents, handling paperwork such as contracts, proposals and accounting routines, preparing for meetings and connecting systems to each other. It was not about talking robots or transforming a whole company. It was about the tasks that take an hour here and another there.

The second point is about order. Many projects started with a paid assessment, and only then was the actual solution built. First you look at how the work runs, then you decide where a machine fits.

Third, the work did not end at handover. The report lists staff training and maintenance alongside the technical builds. It also mentions a project that stalled when a developer left partway through, and another that paused when the client's funding ran out. These things are ordinary, but they are rarely said out loud.

Fourth, clients mostly came through existing relationships. Current clients bought more, contacts made referrals, and people met face to face at events. Content and direct outreach also brought clients, but trust usually came through people who were already known.

The report also covers prices. The average disclosed project price was 10,800 dollars, with a range of 3,000 to 20,000. That suggests considered purchases, not experiments.

What can you take from this? Not much with certainty, since the data belongs to one organisation. But the direction is clear. People pay for AI when it takes hold of something that already eats time, and when someone in the team can still use it after the project ends.

If you are wondering where to start, start with the task nobody wants to do but that gets done every week.

Source: Morningside, September AI Agency Report (October 2026).

—

AI Bro Labs · https://aimarketingmandate.com
Joint Venture Finland · https://jointventurefinland.fi

Follow us:
LinkedIn · https://www.linkedin.com/in/peter-jones-3728b5424/
Facebook · https://www.facebook.com/people/AI-Marketing-Mandatecom/61592003897204/
Instagram · https://www.instagram.com/aimarketingmandate
Threads · https://www.threads.com/@aimarketingmandate
Bluesky · https://bsky.app/profile/aimarketingmandate.bsky.social
X · https://x.com/JointVentureFI
Pinterest · https://www.pinterest.com/aimarketingmandateautomation
YouTube · https://www.youtube.com/channel/UCDZeMQdDh8JhoCDdPTQecMA

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kysy itseltäsi yksi kysymys. Kuinka monta tuntia viime viikolla meni siihen työhön, jota kukaan ei nähnyt?

Ei asiakastapaamisiin. Ei siihen työhön, josta laskutit. Vaan siihen, mikä tapahtui ennen ja jälkeen. Sähköpostien lajitteluun. Saman tiedon siirtämiseen paikasta toiseen. Sen etsimiseen, minne kirjoitit sen asian kolme viikkoa sitten. Tarjouksen muotoiluun, jonka rungon olet kirjoittanut jo neljäkymmentä kertaa. Useimmat yrittäjät eivät tiedä vastausta. Ei siksi, etteivät he osaisi laskea, vaan siksi, että tuo työ ei näy missään. Se ei ole kalenterissa. Se ei ole laskulla. Se valuu iltoihin ja viikonloppuihin, ja koska se on aina ollut siellä, se alkaa näyttää työn luonteelta eikä sen kustannukselta. Tämä on kohta, jossa keskustelu tekoälystä yleensä menee väärään suuntaan. Puhutaan siitä, mitä kone osaa. Parempi kysymys on, mitä sinä teet sillä ajalla, joka vapautuu. Otetaan yksi esimerkki. Sanotaan, että kirjoitat viikossa kymmenen samankaltaista sähköpostia. Ne eivät ole vaikeita. Ne vain vievät aikaa, ja jokainen niistä katkaisee jonkin toisen ajatuksen. Jos jokainen vie...
Lue lisää

Lista asioista, joita ei anneta koneelle

Kun yritys alkaa käyttää tekoälyä, ensimmäinen kysymys on yleensä: mitä kaikkea tällä voi tehdä? Se on hyvä kysymys. Sen rinnalle kannattaa heti kirjoittaa toinen: mitä tällä ei tehdä? Toiseen kysymykseen on lyhyempi vastaus, ja se on tärkeämpi. Miksi lista tarvitaan Tekoäly tekee työn nopeasti. Se ei väsy, ei epäröi eikä kysy, onko tämä nyt hyvä hetki. Juuri siksi se tarvitsee rajat. Rajat eivät ole sitä varten, että kone yrittäisi rikkoa niitä. Ne ovat sitä varten, että ihminen ei kiireessä anna koneelle jotain, minkä olisi pitänyt hoitaa itse. Tyypillinen tilanne: on myöhä ilta, sähköposteja on paljon ja yksi niistä on hankala. Kone kirjoittaisi vastauksen kymmenessä sekunnissa. Silloin lista seinällä sanoo: ei tätä. Tämä kirjoitetaan itse. Mitä listalla yleensä on Jokainen yritys tekee oman listansa. Näitä asioita niissä on usein: Mikään ei mene asiakkaalle niin, ettei kukaan ole lukenut sitä. Kone saa kirjoittaa luonnoksen. Ihminen lukee ja lähettää. Hinnat j...
Lue lisää

Ensimmäinen tunti tekoälyn kanssa

Moni aloittaa tekoälyn käytön samalla tavalla. Avataan palvelu, kirjoitetaan kysymys, luetaan vastaus. Joskus tulos on yllättävän hyvä, joskus kömpelö, eikä oikein tiedä, kumpi oli sattumaa. Sen jälkeen käyttö jää usein irralliseksi. Välillä yksi sähköposti, välillä yksi somepäivitys. Työkalu on käytössä, mutta tapa puuttuu. Ensimmäisen tunnin voi käyttää toisin. Ei kikkojen opetteluun, vaan kolmeen asiaan, jotka kantavat pitkään. Ensimmäinen on asetukset. Yleisissä tekoälypalveluissa on kohta, jossa päätetään, tallentuuko keskusteluhistoria ja saako palvelu käyttää keskusteluja kehittämiseen. Se on muutaman minuutin asia. Kun sen tekee heti, ei tarvitse myöhemmin miettiä, mitä tuli kirjoitettua ja minne. Toinen on raja. Kirjoita itsellesi lyhyt lista siitä, mitä työkaluun ei laiteta: asiakkaiden henkilötiedot, salasanat, tilinumerot, keskeneräiset sopimukset. Lista ei ole epäluottamusta. Se on sama asia kuin tietää, mitkä paperit jätetään pöydälle ja mitkä laitetaan laatikkoon....
Lue lisää